Tähystämällä tehokkaampaan ketteryyteen
Miten pystyttäisiin nopeuttamaan sitä, että ketterä tiimi saa vastattua asiakkaan ja kotiorganisaation tarpeeseen? Toisin sanoen - miten varmistaa, että kehittämiseen laitetusta panoksesta saa panosta suuremman hyödyn? - Ehdotus vastaukseksi: älä tee ylilaatua, suhteuta käyttäjien toiveet johonkin ja pidä tiimin ymmärrys arvoketjusta ajan tasalla.
Aika on ketterän kehityksen niukin resurssi
Jos ketterää kehittämistä tehdään oikein, se löytää ne asiat, jotka ovat sekä asiakkaalle että kehittämistä tekevälle organisaatiolle hyödyllisiä. Tällaisen oikean ketteryyden edellytys on, että opitaan nopeilla sykleillä miten asiakkaalle tehdään jatkuvasti lisää arvoa, varmistetaan jokaiselle työhön osallistuvalle turvallinen alusta ponnistaa ja autetaan tiimiläisiä loistamaan. Ketterä tiimi pystyy löytämään oikeat asiat joita ratkoa ja tavat tehdä arvoa, kunhan tiimillä on kanava asiakkaaseen ja mahdollisuus jatkuvaan dialogiin - ja aikaa.
Aika onkin yhtälön haaste, sillä ketterä kehitys toimii useimmiten ympäristöissä, joissa on muutosta ja aikataulupaine. Oppiminen ja oikean tehtävän asian haarukoiminen saattaa kestää, mutta jos haarukointia tehdään kovin pitkään, kulut saattavat olla suuremmat kuin hyöty. Niinpä tarvitsemme tehokkaita tapoja analysoida, mitä oikeasti kannattaa tehdä. Tällaisia ovat mm. Outcome Driven Innovation ja arvoketjun analysointi.
OUTCOME DRIVEN INNOVATION LYHYESTI
ODI Auttaa ymmärtämään, milloin panostaminen kehittämiseen tuo lisää asiakasarvoa ja milloin taas ei. Tutki:
Mitä ominaisuuksia asiakkaat tarvitsevat tehtäviinsä liittyen
Kuinka tärkeinä asiakkaat pitävät kutakin näistä ominaisuuksista
Miten tyytyväisiä asiakkaat ovat näihin ominaisuuksiin nyt
Tiivistä tulokset ominaisuuksien nelikentäksi:
Laatu hyvä, ylilaatu paha
Joskus toteutuksessa jumitutaan joidenkin asiakkaiden ylenmääräiseen palvelemiseen ja ylilaatuun. Sopivan laatutason löytämiseen on työkaluja. Outcome Driven Innovation on menetelmä, jolla saatetaan näkyväksi toisaalta se mihin ei enää kannata uhrata kehityspanosta ja toisaalta ne kohdat asiakkaan toimissa, jotka ovat alituettuja ja missä näin piilee liiketoimintamahdollisuus. Tämä tehdään selvittämällä, mitä tarpeita asiakkailla on tehtäviinsä liittyen, miten tärkeinä asiakkaat eri tarpeidensa täyttämistä pitävät ja miten hyvin nämä nykyään hoidetaan kehitettävällä palvelulla.
ODI on ketterälle kehitykselle mainio työkalu sen haarukoimiseen, mihin kannattaa oikeasti panostaa. Laivanupotuspelin analogiaa mukaillen: jos osut laivaan, jatka viereisiin ruutuihin, jotta ymmärrät miten laiva on ruudukkoon asemoitu. Palvelemalla myös käyttäjille tärkeiden asioiden lähitarpeita saat markkinaa haltuusi ja tyytyväisiä asiakkaita. Kun kehität lisäksi myös ketterää toimintatapaa, voit nopeuttaa tätä tarpeen ja sopivan ratkaisun löytämisen vuoropuhelua.
Yksi ODI:n opetus on, että emme voi kyseenalaistamatta suoraan toteuttaa niitä asioita, joita asiakkaat meiltä toivovat. Tarvitaan aina analysointia siitä, mistä arjen rajoituksista ja kokemuksista käsin asiakkaat tarpeitaan ilmaisevat. Lisäksi tarvitaan päätös siitä, miten haluamme noihin tarpeisiin vastata - asiakkaan tarpeet kun ovat eri asia kuin oman organisaatiomme tarpeet, vaikka kuinka asiakaskeskeisiä olisimmekin.
Toimintaympäristön ymmärrys auttaa oikeisiin valintoihin
Aika on siis niukka resurssi, mutta nopeamman juoksemisen sijaan tarvitaan tapa tähystää - nähdä kirkkaammin ja pidemmälle. Jotta ketterä kehitys osuisi maaliinsa, haluamme päästä tilanteeseen, jossa voimme nähdä arjen kiireen ja ilmiöiden yli. Miten näkisimme ennalta seuraavan yllätyksen, joka tulee keikuttamaan hyvin sujunutta palvelukehitystä?
Kun tulevaisuutta pohdittaessa asiakkaat eivät enää pysty kertomaan, minne meidän kannattaisi suunnata, reaalimaailma tarjoaa mahdollisuuksia ymmärtää mistä uudet liiketoimintamahdollisuudet saattaisivat löytyä.
Toimintaympäristön kuvaus esim. arvoketjukartalla auttaa ymmärtämään mitä markkinassa on tapahtumassa, millaisia mahdollisuuksia on avautumassa ja mitkä ovet ovat sulkeutumassa.
Tämä tieto on tärkeää organisaation strategisten valintojen kannalta, mutta myös operatiivisen kehittämisen kannalta. Arjessa tehdään jatkuvasti päätöksiä, jotka saattavat vaillinaisin tiedoin tehtyinä johtaa nopeasti happanevaan tekniseen ratkaisuun, virheinvestointiin tai hankaliin peruutusliikkeisiin.
Toimintaympäristön ymmärryksen kautta tulee myös kyky tehdä kehittämisen arjessa valistuneita päätöksiä, sen sijaan että kehitystiimit joutuisivat odottamaan päätöksiä tai iteroimaan suuntaansa juostessaan ilman tähystysnäkymää.
Voittajatiimi tähystää ja purjehtii
Niukan ajan ja kiivaan kilpailun maailmassa kannattaa siis varmistaa että:
opitaan ja kiiruhdetaan hallitusti, ja tiimillä on turvallisuus ja tilaisuus loistaa
ketteryys toimii tiimitasolla asiakkaalle asti, eli tähystämiselle on varattu aikaa ja tarvittava osaaminen
tieto käyttäjien tarpeesta on suhteutattevissa (kuten esim. ODI-menetelmässä)
toimintaympäristön kuva eli arvoketjuymmärrys on kaikkien täydennettävissä ja käytettävissä ja sitä käytetään strategisten valintojen pohjana
