Arvopokeri - priorisointi niille keille se kuuluu

Priorisointi jää usein kehitystiimien tehtäväksi, koska priorisointikeskustelut koetaan vaikeiksi. Arvopokeri on helppo ja pelillinen tapa viedä priorisointikeskutelu niille keille se kuuluu. Seuraavassa niksit toteutukseen.

Priorisointi arvopokerilla

Suurin osa kehitystiimeistä on tilanteessa, jossa pyyntöjä erilaisista toteutettavista asioista sataa lukuisilta suunnilta ja jokainen niistä erittäin korkealla prioriteetillä. Siinä sitten tuoteomistaja tai kauheimmassa tapauksessa kehitystiimi arpoo, millä kriteereillä pyynnöt asetetaan prioriteettijärjestykseen - ja selittelee myöhemmin, miksi noiden toisten asia toteutettiin ennen kuin teidän.

Niinhän asian ei tietenkään pitäisi mennä, vaan priorisointikeskusteluiden pitäisi tapahtua yhteisellä mittatikulla kaikkien haluajien kesken. Valveutuneimmissa organisaatioissa onkin jo olemassa tiekartta- tai portfoliofoorumit, joissa organisaatioiden eri divisioonien vetäjät tai edustajat sopivat yhteisten tavoitteiden pohjalta, missä järjestyksessä eri tärkeisiin kehitysalueisiin panostetaan ja minkä verran. Suurimmassa osassa organisaatioita ei prioriteeteistä kuitenkaan keskustele edes yksittäisen palvelun tai tuotteen ohjausryhmä, ei edes sen ohjaamansa tuotteen tai palvelun sisällä.

Onko priorisointi vaikeaa?

Prioriteettikeskustelun puute johtuu eniten luultavasti siitä, että se koetaan vaikeaksi. On kiusallista yrittää asettaa samalle mittaristolle eri tahojen ajamia, keskenään kilpailevia tavoitteita - edes sen yhden palvelun sisällä. Koska mistä lopulta tiedetään millä perusteella niistä pitäisi päättää?

Useimmiten kuitenkin kun priorisointikeskustelua lähdetään rohkeasti käymään, se ei oikeastaan olekaan niin vaikeaa. Pienen ajan päästä yhteiset kriteerit prioriteettien hahmottamiselle alkavat löytyä. Pääasia on vain löytää jokin menetelmä, jolla keskustelussa voidaan päästä alkuun.

Tuotteen tai palvelun sisäisessä ominaisuuksien priorisoinnissa tällainen menetelmä voi olla arvopokeri.

Suunnittelupokerin ytimessä on keskustelu

Kaikki ketterästi hommia tekevät ovat kuulleet kehittäjien suunnittelupokerista (planning poker), jota käytetään työmääräarvioiden tekemiseen. 

Esim. sprintin suunnittelupalaverissa käydään ensin yhdessä läpi ominaisuus joka tuotteeseen pitäisi kehittää, mitä toteutukselta odotetaan ja mitä toteutus karkeasti vaatii. Sitten kehitystiimin jäsenet ottavat virtuaaliset tai fyysiset pelikortit ja yhdessä sovitulla hetkellä näyttävät, montako pistettä toteutuksen vaativuus heidän mielestään saa. Asteikko on suhteellinen ja muodostuu yhteisessä keskustelussa, ja pelin syvimpänä ideana on tuoda esiin erilaiset ajatukset pisteiden takana ja käydä keskustelut niiden takana olevista ajatuksista. Eli muodostaa parempaa yhteistä ymmärrystä siitä mitä tiimi toteutustyöstä ajattelee.

Arvopokeri luo yhteisen priorisointikehyksen

Samaa tekniikkaa voidaan käyttää esim. ohjausryhmässä sen hahmottamiseen, miten palvelun karkeita toimintokokonaisuuksia arvotetaan suhteessa toisiinsa.

Arvopokerissa esim. tuoteomistaja huolehtii ensin että hankkeen ohjaajilla on tarpeeksi hyvä ymmärrys tuotteen käyttäjien ja liiketoiminnan tarpeista, ja pyytää heidät sitten pokeripöytään. Hän esittelee yhden karkean toimintokokonaisuuden kerrallaan - esimerkkinä vaikka palvelun hakutoiminnallisuudet tai ostoskori. Sitten hän laskee kolmeen, ja pyytää ohjausryhmäläisiä näyttämään yhtä aikaa arvionsa toimintokokonaisuuden arvosta käyttäjille ja liiketoiminnalle. Vastaukset luultavasti vaihtelevat, joten seuraavaksi tuoteomistaja pyytää pienimmän ja suurimman pistemäärän antajia kertomaan ajatuksista pisteidensä taustalla. Yleensä tämä kirkastaa ajatuksia puolin ja toisin, joten kun pokerikierros pelataan keskustelun jälkeen uusiksi, erot ovat saattaneet kaventua. Tai sitten ei, mutta kaikilla on parempi käsitys ajattelun eroista.

Kehitystiimille arvopokerin lopputulos tarjoaa loistavan selkänojan priorisoinnille, kun tiedetään mihin ominaisuuksiin kehitystä ohjaavien mielestä pitäisi panostaa kaikkein eniten. Tätä näkemystä on tosin hyvä muistaa myös päivittää.

Mitä arvopokeriin tarvitaan:

  • 2 h aikaa yhteen tuotteeseen tai palveluun

  • Fasilitaattori, esim. tuoteomistaja, Scrum Master tai ketteryysvalmentaja

  • Pelikortit, esim. perinteiset pelikortit karsittuna Fibonacci-asteikon mukaan tai Miro-taulu jossa samat numerot ja jokaisella osallistujalla “pelipöytä” jolle haluttu numero tuodaan sanotulla hetkellä

  • Ymmärrys siitä että pelin ytimessä eivät ole numerot vaan pyrkimys ymmärtää paremmin yhteistä prioriteettiajattelua

Mistä on hyvä huolehtia lisäksi:

  • On olemassa ajantasainen esitys käyttäjien tarpeista, esim. käyttäjätutkimus tai käyttäjäpersoonat, ja kaikki osallistujat ovat perehtyneet siihen

  • Kaikki osallistujat ovat päivittäneet käsityksensä oman liiketoiminta-alueensa tarpeista käymällä tavoitekeskustelut omassa ympäristössään, jolloin heidän kantansa perustuu laajempaan näkemykseen kuin omaan mielipiteeseen

Mitä hyötyä?

Mitä hyötyä arvopokeriharjoituksesta sitten on? Kun sen myötä on yhteisesti muodostettu käsitys palvelun suurten kokonaisuuden keskinäisestä arvojärjestyksestä, sen jälkeen toteutuneiden työmääräarvioiden perusteella havainnoitavasta edistymisestä ymmärretään paljon enemmän. Enää ei tarvitse vain seurata, miten suuri osa järjestelmän ominaisuuksista on toteutettu. Kun toteutuneet työmääräpisteet yhdistetään arvopisteisiin, päästään seuraamaan, minkä verran arvoa ollaan saatu toteutettua. Ja se ohjaa voimakkaasti panostamaan arvokkaimpiin asioihin ja tekemään muut kevyemmin.

Peli-iloa ja hyviä keskusteluita!

Edellinen
Edellinen

Kolme askelta asiakasarvoon

Seuraava
Seuraava

Arvoketjukartta ja ymmärrys toimintaympäristöstä